ANGELNIEMEN
KYLÄSUUNNITELMA
KUVAUS KYLÄSTÄ JA SEN HISTORIASTA
Yleistavoite: millainen kylä on 10 vuoden päästä?
KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET
Kyläsuunnitelman seuranta ja ylläpito
Angelniemen kyläyhdistys ry päätti v. 2005 tehdä
kyläsuunnitelman. Hankkeesta vastaa kyläyhdistyksen hallitus. Kylämme, kuten
muutkin Suomen kylät ja kyläalueet, tarvitsevat kyläsuunnitelmia silloin, kun
- Kylä hakee kylän ulkopuolista hankerahoitusta kylän
kehittämiskohteille.
- Rahoittajille kyläsuunnitelma on tärkeä asiapaperi, josta
näkyy kylän yhteinen tahto kehittää kylää suunnitellulla tavalla.
- Lisäksi kyläsuunnitelma toimii kylällä asiakirjana, josta
kyläläiset voivat tarkistaa miten kylää on yhdessä päätetty kehittää tulevina
vuosina.
Kyläsuunnitelma kootaan niistä tiedoista, joita
kyläläisiltä saadaan kyläkyselyn ja yhteisten kyläkokousten aikana.
Osallistumalla kyselyyn sekä kyläkokouksiin kyläläiset ovat mukana
vaikuttamassa alueemme tulevaisuuteen. Jatkossa kyläsuunnitelmaa tullaan
tarkistamaan ja seuraamaan (vuosittain), joten se on koko ajan kyläläisten
yhteinen julkilausuma kylän tulevasta kehittämisestä.
Suunnitelmaa varten kyläläisiltä kerättiin tietoja,
mielipiteitä ja toivomuksia kylän kehittämisestä kyselylomakkeella. Ensimmäinen
kysely tehtiin kesällä 2005. Tämän osuuden suunitteli ja toteutti Elina Kivelä.
Kyselyyn vastattiin perheittäin (1 lomake/talous).
Kyläyhdistyksen hallitus, yhdessä Elina Kivelän kanssa, laati
yhteenvedon kyselyn vastauksisata ja on käyttänyt sitä jo vuosittaisen toimintasuunnitelmansa
laatimiseen. Kyläkyselyn tuloksia on esitelty myös kyläilloissa. Myös kyselyyn sisältyneestä ’Avoimet kommentit’ osiosta
on tehty yhteenveto. Alueella toimivia yhdistyksiä ja yhteisöjä tullaan
informoimaan kyselyn tuloksista.
Jatkokysely tehtiin kesällä 2007 ja kyläsuunnitelma
esitellään yhdistyksen kevätkokouksessa 2008. Kyläsuunnitelma viedään myös
yhdistyksen kotisivuille. On huomattava että kyläsuunnitelma on elävä
dokumentti, jossa kuitenkin kyläläisten tärkeänä pitämän painopistealueet
toimivat perustana.
Aloitus, kyselyvaihe, koontivaihe, tulkintavaihe, yhteenveto,
tiedottaminen, toimenpidevaihe, seuranta ja
ylläpito.
Angelniemi on entinen itsenäinen kunta, jonka ensimmäinen
kunnallislautakunnan kokous pidettiin, sen mukaan kuin tietoja on säilynyt
kunnan arkistossa, helmikuun 13. päivänä 1870. Kunta liitettiin Halikkoon
v. 1967, joten se ei aivan saavuttanut sadan vuoden rajapyykkiä itsenäisenä
kuntana. Angelniemen kunta sijaitsi vanhan ykköstien eteläpuolella
Halikonlahden rannalla, kulkien kapeana kaistaleena etelästä Kemiön saaren
puolelta pohjoiseen vanhalle ykköstielle.
Kuntaliitoksen jälkeen, tosin vasta v. 1981, Angelniemelle perustettiin oma
kyläyhdistys, joka toimii entisen Angelniemen kunnan alueella. Kyläyhdistyksen
tehtävänä sääntöjensä mukaan on Angelniemen kaikenpuolinen kehittäminen. Tämä
tarkoittaa mm. toimenpiteitä alueen palvelujen, elinkeinotoiminnan ja
asuntotuotannon kehittämiseksi, mutta myös asukkaiden yhteishengen ja
viihtyvyyden lisäämiseksi. Myös Angelniemen kunnan mielenkiintoista historiaa
ja merellistä ominaisleimaa halutaan vaalia.
Angelniemen keskukseksi muodostui aikanaan Kokkilan kylä posteineen,
pankkeineen ja kauppoineen. Nämä lopettivat toimintansa pääosin 1990-luvulla.
Jo kaukaisempaan historiaan kuuluvat mm. meijeri ja säännöllinen laivaliikenne:
viimeinen laiva lastattiin kesällä 1964 ja meijerikin purettiin 1960-luvun
loppuun tultaessa. Laivaliikenteestä on toki jäljellä satama, ja merellisiä
perinteitä jatkavat asukkaat innokkaina veneilijöinä. Ammattimaisen merenkulun
edustajana Kokkilan lossi palvelee yhä asukkaita, silloin tällöin julkiseen
keskusteluun nousevista siltahankkeista huolimatta.
Muita Angelniemen alueen tunnetuimpia kyliä ovat Peksala, Angela, Sapalahti ja
Päärnäspää Kemiön saaren puolella, Toppjoki lännessä Järvenkyläntien varrella
sekä Kanamäki, Torkkila, Pöylä ja Isokylä alueen pohjoisosiin vievien
Pöyläntien ja Sauvontien varrella. Nämä kylät edustavat Angelniemen maaseutua,
joka on yhtä perinteinen kuin Kokkila alueen keskuksena. Meri luo suotuisan
ilmaston puutarhaelinkeinolle ja maisemaan kuuluvatkin laajat omenapuutarhat
Halikonlahden molemmin puolin. Tässä piileekin Angelniemen rikkaus: maaseutu
peltovainioineen, puutarhoineen ja pikku kyläkeskuksineen – ja toisaalta
Kokkila tiiviimmin rakennettuna, merellisenä keskuksena.
Halikon kunta markkinoi eteläistä aluettaan Meri-Halikon nimellä, johon silloin
kuuluvat Angelniemen ja Vartsalan alueet. Kyläyhteisöinä nämä ovat melko
itsenäisiä, mutta nykyään mm. päiväkoti ja koulu sekä yhdistystoiminta rikkovat
näitä kylien perinteisiä rajoja. Asuinalueina ja kesäisinä retkeilyreitteinä
niiden arvoa ei ehkä ole vielä täysin ymmärretty.
Halikkoon liittymisen jälkeen Angelniemi -nimen haluttiin säilyvän ja v. 1969
virallisiin maanmittauslaitoksen karttoihin muutettiin niissä aikaisemmin ollut
Kokkilan kylä nimeltään Angelniemen kyläksi (Lähde: Maanmittauslaitos, Salo).
Kokkila-nimi on säilynyt kuitenkin arkikielessä. Käytännössä Angelniemi on
edelleen se laajempi entisen kunnan aluetta tarkoittava alue, joka yhä yhdistää
asukkaitaan.
Angelniemen kouluja olivat Kokkilan, Peksalan, Sapalahden ja Torkkilan koulut.
Kolme viimeksimainittua lopetettiin 1957-1964 välisenä aikana ja Kokkilan koulu
jäi Angelniemen kunnan ainoaksi kouluksi. 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen
jälkeen sen nimi oli Angelniemen ala-aste, ja tänä päivänä se on Meri-Halikon
koulu Halikon kunnassa. Kouluauto kerää oppilaat paitsi entisen Angelniemen
kunnan alueelta, myös Vartsalasta. Meri-Halikon koulu saavutti v. 2002
kunnioitettavan 120 vuoden iän.
Angelniemen kirkko sijaitsee Kemiön saaren puolella. Lossimatka sinne kannattaa
tehdä. Kirkkoa ympäröivät jylhät, luonnonkauniit maisemat ja sieltä avautuu upea
näköala merelle. Jos kirkon ovi ei ole auki, niin voi hiljentyä kuuntelemaan
puiden huminaa, laineiden liplatusta tai mahtavana vellovaa merta myrskysäällä.
Tai vaikkapa ihailla auringon laskua Karhusaaren taakse.
Väestö
Angelniemen entisen kunnan alueella asuu
vakinaisesti n. 400 asukasta. Kesäisin alueen väkimäärä lisääntyy huomattavasti
kesäasutuksen vuoksi.
|
Tilanne: 17.04.2008 |
Miehiä |
Naisia |
Yhteensä |
|||
|
Ikäluokka |
lkm |
% |
lkm |
% |
lkm |
% |
|
0 - 6 vuotta |
13 |
3.27 % |
13 |
3.27 % |
26 |
6.53 % |
|
7 - 13 vuotta |
19 |
4.77 % |
23 |
5.78 % |
42 |
10.55 % |
|
14 - 16 vuotta |
12 |
3.02 % |
10 |
2.51 % |
22 |
5.53 % |
|
17 - 19 vuotta |
9 |
2.26 % |
8 |
2.01 % |
17 |
4.27 % |
|
20 - 29 vuotta |
9 |
2.26 % |
17 |
4.27 % |
26 |
6.53 % |
|
30 - 39 vuotta |
20 |
5.03 % |
18 |
4.52 % |
38 |
9.55 % |
|
40 - 49 vuotta |
35 |
8.79 % |
32 |
8.04 % |
67 |
16.83 % |
|
50 - 59 vuotta |
32 |
8.04 % |
21 |
5.28 % |
53 |
13.32 % |
|
60 - 69 vuotta |
25 |
6.28 % |
29 |
7.29 % |
54 |
13.57 % |
|
70 - 74 vuotta |
17 |
4.27 % |
10 |
2.51 % |
27 |
6.78 % |
|
75 - 79 vuotta |
5 |
1.26 % |
5 |
1.26 % |
10 |
2.51 % |
|
80 - 84 vuotta |
5 |
1.26 % |
6 |
1.51 % |
11 |
2.76 % |
|
85 - 89 vuotta |
1 |
0.25 % |
3 |
0.75 % |
4 |
1.01 % |
|
90 - 110 vuotta |
0 |
0.0 % |
1 |
0.25 % |
1 |
0.25 % |
|
summa |
202 |
50.75 % |
196 |
49.25 % |
398 |
100.0 % |
Halikko-tiedotteen kesäasukasjakelu Angelniemelle on 72 taloutta. Tarkempaa tietoa
kesäasukkaiden määrästä ei tällä hetkellä ole.
Palvelut
Meri-Halikon koulu on noin 60 pienen ja ison
ihmisen työpaikka. Koulussa on kolme perusopetusryhmää. Luonnonkauniissa
maisemassa koulu on toiminut jo yli 122 vuotta. Meri-Halikon koulu on vahvasti
erikoistunut olemaan tavallinen, turvallinen kyläkoulu. Tosin yhteydet
maailmaan pidetään auki aktiivisella kansallisella ja kansainvälisellä
yhteistyöllä. Koulun yhteydessä on jääkiekkokaukalo ja viereisessä
kyläyhdistyksen omistamassa Seurojentalossa on pienehkö
Halikon seurakunta on kirkollisten toimitusten
kautta läsnä jäsentensä elämän iloissa ja suruissa. Yleisimpiä kirkollisia toimituksia ovat: kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen.
Angelniemen kirkko on rakennettu 1772 Kemiön
saaren pohjoispäähän upeaan niemeen. Kirkko rakennettiin turkulaisen
rakennusmestarin Matti Åkerblomin johdolla. Se on pitkäkirkko, johon kuuluvat
kirkkolaivan lisäksi sitä matalammat ja toisiaan vastapäätä olevat sakaristo ja
asehuone. Kirkon yhteyteen rakennetussa länsitornissa on kolme kelloa, jotka
olivat käytössä jo vuosina 1738, 1824 ja 1844.
Angelniemen seurakuntatalo sijaitsee Kokkilassa, lähellä
lossirantaa (os. Päivöläntie 8). Seurakuntatalo on vaalea, pinnaltaan rapattu,
kookas rakennus mäen päällä. Seurakuntasalista avautuu näkymä merelle ja tilaa
on 70 hengelle.
Halikon seurakunnan
leirikeskuksessa Kesä-Angelassa järjestetään erilaisia leirejä ja
retkipäiviä. Perinteeksi ovat tulleet myös juhannusjuhla ja loppukesällä
vietettävä lähetysjuhla.
Kesällä Kesä-Angelassa on
keskiviikkoisin saunailta, joka päättyy yhteiseen iltahetkeen. Kahvia, mehua ja
pullaa on tarjolla pientä maksua vastaan ja omia makkaroita voi myös paistaa.
Angelniemen muut palvelut ovat vähäiset. Oma auto
on lähes välttämättömyys. Linja-autoliikennettä
on muutama vuoro päivässä ja lähinnä kouluaikaan. Halikon kunnan järjestämä palvelutaksi liikkuu kerran viikossa
tilausten mukaan. Kauppa-asiat hoidetaan Halikossa tai Salossa. Kirjastoauto liikkuu alueella
viikoittain.
Toiminta
Angelniemi lienee tunnetuin suunnistusseurastaan Angelniemen Ankkurista, joka nousi
maailman kärkieliittiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa.
Kylältä löytyy monenlaista toimintaa joka
luonnollisesti painottuu kesäaikaan.
Mukava keväinen tapahtuma on Halikon kirkkovenesoutu, josta on muodostunut
jo vakiintunut alkukesän merellinen tapahtuma.
Ankkuribaarin pihassa järjestettiin v. 2007 muinaismarkkinat, jotka saavuttivat
suuren suosion sekä käsityöläisten että kävijöiden keskuudessa. Kesäkuussa 2008
muinaismarkkinat saavat jatkoa.
Angelniemen kyläyhdistys on järjestänyt laituritanssit jo noin kymmenen vuoden
ajan – ja tunnelmaa löytyy: tango merellä soi kun hopeinen kuu luo merelle
siltaa.
Lossirannassa on venesatama, uimala, Ankkurikellari ja Angelniemen Ankkuribaari.
Venesatamassa on muutama vieraspaikka.
Halikon kunta aloittaa uimalan saunarakennuksen
uudelleenrakentamisen v. 2008 Ankkurikellari,
kokous- ja majoitustilaksi muutettu vanha meijerin juustokellari, toimii
koulutuskeskuksena ja kokoustilana. http://www.ankkurikellari.fi/
Angelniemen Ankkuribaari on mukava kesäinen
kohtaamispaikka, josta saa juotavaa, pientä suolaista purtavaa – ja jäätelöt
lossia odotellessa.
Kokkilan uimala on monenlaisessa käytössä:
Salon Seudun Avantouimarit vuokraavat sitä talvikauden ja järjestivät laajaa
kiinnostusta saavuttaneet avantouintikisat v. 2006 ja 2007.
Ahkerassa käytössä on Angelniemen seurojentalo, jonka kyläyhdistys osti Halikon kunnalta
v. 2000. Talossa on viehättävää vanhanajan nuorisoseuratunnelmaa – ja näyttää
siltä että samassa hengessä talo pystytään pitämäänkin kyläläisten käytössä.
|
Angelniemen
alueen yhdistykset: |
Harrastustoiminta: |
|
Angelniemen kyläyhdistys |
Kansalaisopisto, kuvataide |
|
Angelniemen Martat |
Kansalaisopisto, piano |
|
Angelniemen – Pöylänseudun
Martat |
MLL nuortenillat, liikuntatilaisuudet |
|
Angelniemen MLL |
Bändi-illat |
|
Angelniemen SPR |
Kalastus, metsästys |
|
Angelniemen Ankkurit |
Suunnistus |
|
Salon seudun avantouimarit |
Uinti, avantouinti |
|
Halikon Kirkkoveneyhdistys |
Rivitanssi |
|
Angelniemen VPK |
Huviveneily |
|
Angelniemen metsästysseura |
|
|
MTK Angelniemen yhdistys |
|
|
Olemme myös yhteistyössä
Wartsalan kylätoimikunnan kanssa |
|
Yritykset
Tällä hetkellä Angelniemellä toimivia yrityksiä: INOA yrityshaku
Angelniemi on 10 vuoden päästä uuden Salon kaupungin seutukunnallisesti
kiinnostava merihenkinen virkistys- ja harrastuskohde. Angelniemi tarjoaa
asukkailleen rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön, joka kehittyy
asukkaiden omilla ehdoilla.
Kyläkyselyn pohjalta tehty alustava
nelikenttäanalyysi Angelniemen alueesta:
|
Vahvuudet Merellinen ja kaunis maalaismaisema. Turvallinen asuinympäristö lähellä Halikkoa ja Saloa. |
Uhat Olemassa olevat palvelut supistuvat entisestään Kylän väestö vanhenee Uusien asukkaiden saaminen |
|
Mahdollisuudet Kylän kaikenpuolinen kehittäminen |
Heikkoudet Kylän määrätietoinen suunnittelu on ollut jo pitempään
unohduksissa. Edellinen aktiviteetti on osayleiskaavan tekeminen 1980-luvulla
Halikon kunnan toimesta. |
Yhdistyksen tarkoituksena on Angelniemen kaikenpuolinen kehittäminen.
a. Seurata nykyisen palvelutason
kehittymistä ja toimia sen kehittymisen edellytysten luomiseksi.
b. Toimia nykyisen elinkeinotoiminnan kehittämiseksi ja uuden
elinkeinotoiminnan hankkimiseksi.
c. Toimia asuntotuotannon ja asukasluvun lisäämiseksi.
d. Tehdä esityksiä ja aloitteita Halikon kunnan viranomaisille Angelniemeä
koskevissa asioissa.
e. Toimia asukkaiden yhteishengen ja viihtyvyyden lisäämiseksi järjestämällä
yhteisiä keskustelu- koulutus ja huvitilaisuuksia ja osallistumalla muiden
yhdistysten kanssa tällaisiin tapahtumiin.
Kyläyhdistyksen tavoitteena on edistää lähiympäristömme
suojelua jakamalla tietoa ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Yleistavoitteena kyläyhdistyksellä on
merellisen ominaisleimamme suojeleminen ja rikastuttaminen, jotta meillä on
täällä jatkossakin hyvä asua.
Lähiympäristömme viihtyvyys on meidän
kaikkien kyläläisten yhteinen asia, jossa me kukin voimme tehdä osuutemme
varsin pienillä panoksilla.
Vesistönsuojelu
Arkipäivän vesiensuojelulla pyrimme pienentämään
kotitalouksien ravinnepäästöt minimiin. Tässä ohjeita, jotka auttavat
suojelemaan yhteistä vesistöämme:
|
Näin ennaltaehkäiset leväkukintoja ja vesien pilaantumista. |
|
|
Halikonlahti
Green Art is a collection of art exhibits which winds round the |
|
|
Pidä Saaristo Siistinä ry haluaa muistuttaa
kaikkia vesillä liikkuvia luonnon monimuotoisuudesta ja puhtaammasta
huomisesta. Tavoitteena on yksinkertaisin ja selkein neuvoin lisätä
ympäristövastuuta, sillä lähtökohdat ympäristöä kunnioittavaan elämäntapaan
ja käyttäytymiseen ovat jo olemassa. |
Jätteenkäsittely
|
JÄTEOPPAAT [2] |
|
|
Täysin uudistettu kodin jäteopas jossa on tietoa monista kodin
jätehuoltoon liittyvistä asioista. |
|
|
Yleistä tietoa kompostoinnista. Sisältää myös lajitteluohjeen sekä
lämpökompostorin rakennusohjeen. |
|
|
Kiertävät keräykset 2007, ohjeet ja aikataulut. |
|
|
Taloyhtiön jäteopas tarjoaa kiinteistön jätehuollosta vastaavalle
käytännön ohjeita jätehuollon järjestämiseen. |
|
|
Tästä oppaasta löydät tarkat ohjeet rakennus- ja remonttitöissä sekä
maatiloilla syntyneiden jätteiden käsittelyyn ja lajitteluun. |
|
|
Hyötyjätteiden lajittelu- ja vastaanotto-ohje |
|
|
Esite yritystoiminnan jätehuollosta |
|
Liikenne
Kyläyhdistyksen tavoitteena on parantaa
liikennejärjestelyjä Angelniemen alueella. Julkiset liikennepalvelut tulee
taata jatkossakin ja turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
|
Jokainen voi vaikuttaa oman
liikkumisensa aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. |
|
|
Joukkoliikenne |
|
|
fi.wikipedia.org/wiki/Kimppakyyti |
Kyläyhdistyksen tavoite on korostaa
kunkin kyläläisen vastuuta yhteisen kylämaisemamme kauneudesta ja hoidosta.
Näin meillä on täällä jatkossakin viihtyisää asua ja maisemamme on iloksi
vierailijoillekin.
|
Perinnemaisemat |
Yhdistyksen
tavoitteena on edistää perinne- ja kulttuurimaiseman hoidon nykytilaa
kehittämällä perinnemaisemien hoitoon ja säilyttämiseen tähtääviä hankkeita,
osallistumalla tutkimus- ja opetustyöhön sekä tarjoamalla neuvontaa. |
|
Tienvarret |
|
|
Kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat rakennukset |
|
|
Pihapiirit |
Kyläyhdistyksen tavoitteena on edistää
alueen vaihtelevan luonnon virkistyskäyttöä sitä kuitenkaan vahingoittamatta.
Angelniemi voisi pitemmällä aikavälillä olla uuden Salon kaupungin
seutukunnallisestikin kiinnostava merihenkinen virkistys- ja harrastuskohde.
|
Luontoliikunta |
Tavoitteena on saada aikaan Angelniemen
alueen reittikartta, jossa on merkittynä luonnossa liikkumiseen tarkoitetut
alueet. Liittymät seutukunnan muihin reitteihin luovat kiinnostavan
kokonaisuuden, joka varmasti houkuttelee matkailijoita muualtakin. (Luontopolku, kevyen liikenteen reitit,
vesialueet) |
|
Suunnistaminen |
|
|
Retkeily |
Kävelyreitit, pyöräily, veneily Kyläkävely on jo perinteinen tapahtuma,
joka järjestetään yhdessä Wartsalan kylätoimikunnan kanssa. Tarkoituksena on
vuosittain kevään kynnyksellä tehdä koko perheelle suunnattu kävelyretki eri
kohteisiin alueella. Angelniemi hölkkää |
|
Vesiurheilu |
Uinti, avantouinti, soutu, purjehdus |
|
Vierasvenesatama |
Tavoitteena on ranta-alueen
kehittäminen yhdessä Halikon kunnan ja alueen toimijoiden kanssa. Uimala - Grillikatos - Leikkipuisto - Minigolf - Polttoaineen myynti - Septitankki |
|
Talviurheilu |
Hiihto, luistelu |
|
Sisäliikunta |
Seurojentalo pyritään saamaan
mahdollisimman laajaan käyttöön liikuntatilana. Mahdollisuuksia olisivat
esim. sähly, sulkis, pöytätennis, biljardi, tikka yms. |
|
Luonnon hiljaisuus (katoava
luonnonvara) |
Eräkerho on aloittanut nuotiopaikan
tekemisen, tätä toimintaa tulisi edistää (Karro) |
|
Luontoharrastukset |
Veneily, kalastus, metsästys,
leiriytyminen |
Kyläkaava ja tonttipolitiikka
Tulevaisuuden rakentamista ajatellen kyläkaava olisi hyvä
keino edistää yhteisömme pitkäjänteistä suunnittelua kylän omilla ehdoilla.
Tässä esimerkki Lohjansaaresta: http://www.luke.fi/Lohjansaaren_nettiversio.pdf
Kunnallistekniikka
- Viemärihankkeen jatkosuunnittelu
- Tiestö
- Kevyenliikenteen väylät
Salon Seudun Kehittämiskeskuksen tuottama Salon seudun
palveluhakemisto sisältää yhteystietoja Salon seudun kunnan alueella asuville
ja toimiville yksityisille henkilöille ja yhteisöille tarkoitetuista
palveluista. Hakemiston tarkoituksena on helpottaa seutukunnan palvelutarjontaa
koskevan tiedon löytämistä ja ohjata tiedonhakija, jos suinkin mahdollista,
etsimään tarkempaa tietoa palveluntarjoajan omilta www-sivuilta.
Kirkko
Seurakuntatalo
Koulu
Päivähoito
Terveydenhuolto
Harrastukset
Liikenne
Ankkurikellari
Seurojentalo
Angelniemen Ankkuribaari
Yhdistykset
Kesätori, muinaismarkkinat, juhlat, perinnetapahtumat,
näyttelyt, konsertit, kerhot, talkoot, urheilutapahtumat, retket
Kirkkovahan kivi
Pirunvuoren Hiidenkirnu, Vartsala
Linnamäki,
Pöylä
Kyläsuunnitelmaa päivitetään tarpeen
mukaan. Suunnitelma on luettavissa kyläyhdistyksen kotisivulla ja se
päivitetään sinne aina kyläyhdistyksen hallituksen toimesta.